Kylämme Charbel, Dasmariñas, Cavite

Nyt on nautittu neljä viikkoa Filippiinien lämmöstä. Siihen aikaan on mahtunut vaikka mitä: kaksi käyntiä Manilassa, muutto omaan taloon, työrutiinin muodostuminen ja ”meidän lapsiin” hullaantuminen, aidoissa filippiiniläisissä kodeissa vierailu, synttärien juhlintaa, paikallisten ruokien ihmettelyä (mm. kanan jalat, riisin valtava määrä joka aterialla ja lihaan automaattisesti kuuluvat läskipalat), karaoken laulaminen paikallisbaarissa, lukuisat uudet tuttavuudet, auringonlaskut omalla terassilla, tricycleillä ja jeepeillä ajelut, paikallisten ihmettelyn aiheena oleminen ja kuvissa poseeraaminen, lentävien ja ryömivien olioiden metsästys ennen nukkumaan menoa, sen ihmettely, miten tehdä ruokaa kotona ilman hellaa, uunia tai mikroa, sekä tottuminen siihen, että kaikki asiat hoidetaan tekstiviesteillä, torakat lentää, suihkusta tulee vain kylmää vettä, netti ei aina toimi lainkaan ja niin henkilökohtaista asiaa ei ole, etteivätkö filippiiniläiset voisi ottaa sitä puheeksi. Töissäkin on tapahtunut paljon: olemme saaneet tehdä roppakaupalla toimintaterapiaa erilaisten lasten ja nuorten kanssa, esimerkiksi hydroterapiaa, hierontaa, kognitiivisia harjoitteita, si-terapiaa, rentoutusta, musiikkiterapiaa jne. Kiitos kaiken tämän, matka on nyt jo antanut paljon.

 Portti kyläämme

 

Kylänraitti

 Paikalliset rakastaa vilkutella - etenkin meille

 tricycle - paikallinen taksi, jolla kuljetaan joka paikkaan

 tricyclestä on myös tavaran kuljetukseen

pidemmät matkat taittuu jeepneyllä, "paikallisbussilla"

työpaikkamme Jade Home (5 min kävelymatkan päässä kotoa)

kotimme terassi

Vuokraemännän terassillemme jättämät aamukahvit, jotka olivat osoitettu Finialle ja Yenille. Filippiiniläiset ovat osoittautuneet todella ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi.

 

 paikallinen kampaamo

Naapurikylän lapsia, jotka seurasivat meitä uskollisesti kävelylenkkimme ajan.
Olemme täällä suuri ihmettelyn aihe niin lapsille kuin aikuisillekin.

 Kaikki lehmät näyttävät täällä tältä. Syömishäiriö?

Näissä maisemissa käymme työpäivän aikana ulkoilemassa lasten kanssa.

normaali illallisemme: tonnikalaa ja papuja (proteiinia tekee mieli iltaisin, koska sitä saa muuten niin vähän ruokavaliostamme täällä)

  

 Työpaikkamme toimintaterapeutti ja erityisopettaja pitävät huolta siitä, että saamme välillä myös kotona oikeaa ruokaa.

  

 Työkavereiden kanssa videokea laulamassa. Vasemmalla House keeper Solon, oikealla kokki Elvie.

 

Rossin ja Christianin duetto

 

 Paikallinen kalja... ja sehän potkasi!

 Viesti työpaikkamme kokilta. Voiko joku suomentaa?

 Angry Birds on täällä TOSI kova juttu. Sellaista tavaraa/vaatetta ei ole, mitä ei saisi Angry Birds kuosilla.